Eväät ekologisempaan Disney-harrastukseen

Vaikka blogin ydinaihepiiriin eivät periaatteessa ympäristöasiat kuulukaan, niin haluan silti pitää niitä esillä täälläkin, koska ilmastonmuutos on kuitenkin kaikkien asia. Tällä postauksella ei ole tarkoitus syyllistää ketään ja nämä eivät siis toteudu täysin vielä omalla kohdallanikaan eli myös itselläni on vielä tekemistä asian kanssa.

Tässä siis itselleni muistilista ekologisempaan ja vastuullisempaan Disney-harrastukseen.

Suosin entistä useammin paikallista elokuvateatteria.
Pääkaupunkiseudulla Finnkinon ulkopuolisia pieniä elokuvateattereita on Myyrmäessä, Tikkurilassa, Tapiolassa ja Kauniaisissa, muualla Suomessa varmaan on edelleen lisää vastaavia. Nämä on paljon sympaattisempia teattereita ja liputkin on usein halvempia. Miinuksena on, että kiinnostavista elokuvista pitää olla tietoinen jossain määrin etukäteen, kun esityskertojen määrä on yleensä vähäisempi.

Elokuva on pääasia, ei oheistuotteet.
Kaikkea ei tarvitse omistaa itse – ei jokaista mahdollista elokuvaa tallenteenakaan. Mun ei tarvitse myös haalia jokaista mahdollista oheistuotetta jokaiseen hyvään elokuvaan liittyen.

Ne vähät oheistuotteet voin ostaa myös käytettynä.
Olen kirppiksillä aina haukkana, jos vaikka kohdalle osuisi jotain Disney-tavaraa ja aika usein sitä löytyykin, niin olen jo aikaa sitten vähentänyt kokonaan uusien ostamista. Toki tässä on sekin puoli, että jos kukaan ei osta niitä juttuja uutena, ei niitä riitä myöskään kirppiksille asti myytäväksi, mutta maailma selviäisi kyllä todellisuudessa hyvin kokonaan ilman Disney-roinaakin. Jatkossa yritän siis kontrolloida omien ostosten määrää myös kirppiksillä.

Primarkin aion jatkossa jättää väliin.
Toistaiseksi olen käynyt Primarkissa kaksi kertaa vetämässä shoppailuöverit kaikkien kivojen printtivaatteiden kanssa. Koska vaatteet ja tavarat siellä on puoli-ilmaisia, laatu ja siten kestävyys ei voi olla mitenkään kummoinen eikä tekijöille varmasti makseta riittävästi. Jotkut sukat meni jo suunnilleen ekassa pesussa huonoiksi….

Voisin tehdä useammin itse Disney-aiheisia juttuja.
Tykkään itse askartelusta ja käsitöistä muutenkin. Entistä useammin voisin tehdä itselle myös Disney-aiheisia juttuja. Sitten ainakin tietää varmemmin materiaalien ja työn laadun. Kannattaa tarkistaa myös Sanlen diy-jutut.

Tavaroiden sijasta rahat voi sijoittaa palveluihin ja muuhun aineettomaan.
Elokuvissa käyntiä olen jo alkanut tehdä useammin ja nykyään suurin osa elokuvateatterissa katsomistani filmeistä on nimenomaan Disneytä. Teatteri ja museot on sitten seuraava etappi eli silloin harvoin kun jotakin Disney-teemaista on näissä tarjolla Suomessa, niin käyn katsomassa ja toivon mukaan myös ulkomaillakin joskus.

Joulukalenterit

Kummilapselle pitää keksiä joka vuosi joku joululahja eikä millään viitsisi hankkia mitään turhaa tavaraa. Sain viime vuonna maailman nerokkaimman idean: hankin kyseiselle lapselle ja tämän kahdelle sisarukselle joulukalenterit. Silloin valintani oli Frozen-tavarakalenteri (sisälsi jotain varmasti käyttöön tulevia hiuspinnejä ja vastaavia) ja kaksi Minions-suklaakalenteria.

Lapset saa muualtakin ihan riittävästi paketteja, niin ei siihen kaivata enää yhtä ylimääräistä mun hankkimaa turhaketta pinoon ja joulukalenterista riittää kuitenkin iloa varmasti useammaksi viikoksi. Tässä oli taustalla myös jotain ajatuksia maailman pelastamisesta: karkkikalenterit tulee syödyksi eli ei jää mitään tavaroita nurkkiin pyörimään ja pakkauksen pystyy kierrättämään.

Olin myös niin fiksu, että hankin tälle vuodelle kalenterit viime vuonna joulukuun alussa tarjouksesta, koska monessa säilymispäivämäärät oli kuitenkin puolentoista vuoden päähän. Säästin rahaa eikä kaupan tarvinnut heittää loppuja kalentereita roskiin. Muille tutuille lapsille valkkasin jotkut perussuklaakalenterit, mutta tälle mun erikoislapselle ostin tuollaisen vähän kalliimman prinsessakalenterin. Siinä tulee osana päivinä hedelmäkarkkeja ja osana jotain Disney-prinsessahahmoja.

Disney-joulukalentereita saisi kyllä olla valikoimassa vähän enempi, kun haluisin itsellenikin jonkun kivan. Nyt tänä vuonna olen nähnyt vaan Frozen-aiheisia, mikä ei toisaalta ole ihme, koska jatko-osakin kerta on tulossa, mutta itse en ole vieläkään nähnyt sitä ensimmäistäkään.

 

Disneytä teatterissa

Suomessa esitetään todella vähän Disney-musikaaleja, vaikka ne maailmalla ovatkin iso juttu, mutta nyt on ilmoitettu neljästä tulevasta tuotannosta.

Elokuvanakin tuttu Perjantai on pahin (Freaky Friday) pääsee kesällä 2019 Samppalinnan kesäteatterin lavalle Turussa (lisäinfo). Leffan olen aikaan nähnyt ehkä kahteen kertaan. Idea on sen verran nerokas, että varmaankin se toimii myös teatterissa. Tätä olen siis suunnitellut meneväni katsomaan, varsinkin kun lippujen hinnat on kuitenkin kohtuullisia (= teatterien normitasoa). Sen verran mitä vilkuilin muiden kesäteatterien ohjelmistoa, niin musikaaleja on taas tulossa kasoittain, mutta lähinnä sellaista suomi-iskelmää – Disneytä kesäteattereissa ei ole aiemminkaan tainnut olla missään.

Suomen ykkösmusikaaliteatteri Helsingin kaupunginteatteri on jo kertonut, että kauden 2019/20 musikaali on Disneyn Pieni Merenneito (lisäinfo). HKT:lla on aiemminkin ollut Disney-musikaaleja ja muuta ns. populaarimpaa kamaa kuin mitä muilla Helsingin seudun teattereilla. Tekisi kauheasti mieli käydä katsomassa tämä, mutta HKT:ta en ole yleensä pienituloisena ihmisenä tukenut, kun liput sinne on ihan hemmetin kalliita. Toisaalta oon kyllä ihan varma, että katsomatta jättäminen harmittaisi, niin pakko varmaan alkaa säästää sitä varten, vaikka Pieni Merenneito ei olekaan mun ykkössuosikkeja ysärianimaatioista.

Tampereen teatteri on taas esittämässä ensi kaudella 2019/20 Notre Damen kellonsoittajan (lisäinfo). Aika luksusta, että samana vuonna tulee kolme uutta Disney-musikaalia Suomeen, siis sellaisia, joita täällä ei ole ennen esitetty. Lippujen hinnat vaikutti täälläkin olevan aika korkealla, mutta kellonsoittaja oli Pocahontaksen lisäksi mun suosikki lapsena, niin tämä on vielä enempi pakko nähdä kuin Pieni Merenneito.

Helsingin Svenska teaterniin on tulossa Maija Poppanen esityskaudelle 2020/21 (lisäinfo). HKT:n versio kymmenen vuotta sitten jäi väliin, mutta tämän mä ehkä uskallan mennä katsomaan, koska en traumatisoitunut elokuva-jatko-osastakaan. Svenskanissakin on kyllä aika kalliita lippuja, mutta tähänkin on vielä aikaa säästää.  Myös ainakin Lahden kaupunginteatterissa ja Åbo Svenska teaternissa esitetään musikaaleja, mutta ne ei ole ainakaan vielä ilmoittaneet ensi talven ohjelmistoaan.

Teatteri on mulla sellainen juttu, jota haluisin tukea enempi, kun tykkään siitä taidemuotona ja haluaisin mielelläni käyttää rahojani enempi kulttuuriin. Parhaimmillaan kävin useamman kerran vuodessa katsomassa jotain, nyt muutamana viime vuonna en oikein mitään. Elokuvateatterissa käyntiä olen taas parin vuoden sisään lisännyt ja tarkoitus olisi sama tehdä teatterinkin osalta. Ympäristönäkökulmasta muutenkin tavaroiden ostelun sijasta pitäisi tukea enempi palveluita ja teatteri on just hyvä siihen tarkoitukseen. Samalla se kansantalous pysyy pyörimässä (tästä moni siis huolestuu kuullessaan kaikista ostolakoista)…. Kotimaanmatkailu on hyvä idea, kun se on ekologisempaa kuin kauas lentäminen ja samalla tukee työllisyyttä täällä. Itse olen siis lähdössä kesällä ainakin tuonne Turkuun teatterimatkalle, myös Tampereelle aika varmasti. En ole vielä ostanut lippua kumpaankaan, niin en ole varma olisinko yötäkin ja tekisin jotain muuta samalla.

Pussilakanasta räteiksi

20190220_103141

Mä olen viettänyt viime aikoina ehkä vähän liikaakin aikaa erilaisissa kierrätys- ja ekoaiheisissa ryhmissä, keskusteluissa ja blogeissa, joista sitten tarttuu kaikenlaisia villejä ideoita. Tämänkertainen ajatus oli tehdä rättejä lakanasta. Osallistun tällä postauksella käsityöbloggaajien käsityön teemavuoteen, jossa helmikuun postausaiheena oli kodin kestot.

Omat hajoilemaan alkaneet pussilakanat oli jo viety tekstiilikierrätykseen enkä käytössä olleista halunnut yhtään uhrata tähän tarkoitukseen, niin kävin hankkimassa Kierrätyskeskuksesta lasten kokoa (n. 100 x 150 cm) olevan Nalle Puh -pussilakanan. Tämä oli suht hyväkuntoinen ja kummallakin puolella oli erilainen kuva. Tästä tuli 8 isompaa ja 16 pienempää rättiä.

Idea tässä siis on välttää uuden ostamista, muovia ja kertakäyttöisiä roskiin meneviä juttuja. Tällaiset rätit voi siis heittää pesukoneeseen muun pyykin sekaan ja käyttöikä niillä on pidempi kuin kaupan perusräteillä. Toki tässäkin olisi ollut parempi, jos materiaali olisi  löytynyt jo valmiiksi kotoa, muttei siis sattunut olemaan sopivaa ja halusin hienomman kuosin, mutta ainakaan ei tarvinnut ostaa kaupasta uusia muovirättejä. Imukyky olisi toki parempi esim. trikoovaatteista tai pyyhkeistä tehdyillä räteillä, mutta keittiössä ja satunnaisessa siivouskäytössä nämä on mulle ok. Koska tein kahta kokoa, niin pienemmistä osa tulee olemaan servettien tai talouspaperien korvikkeena, koska noita en osta paperisena koskaan, vaikka tarvetta olisi kuitenkin ehkä se muutama kerta vuodessa.

Silppusin pussilakanan sopivankokoisiksi paloiksi ja vedin saumurilla reunat siisteiksi. En itse omista saumuria, mutta tämän saa kätevästi tehtyä ainakin Helsingin seudulla muutamassa kirjastossa. Lakanakangas kannattaa ommella reunoista, koska muuten se lähtee purkautumaan helposti ja samaa rättiä pystyy käyttämään pidempään ommeltuna.

Mutta jee, nyt mulla on Disney-siivousrättejä. 😀

Lukumatkalla

20181207_063456

Lentolakko ja LitAdvisor haastoivat vaihtamaan yhden lomalennon lukumatkaan.

Blogin teeman huomioiden valitsin esittelyyn kaksi Disney-kirjaa, joiden taustalla olevat elokuvat käyvät yhtä hyvin virtuaalimatkailuun.

Ensimmäinen valintani on Leijonakuningas. Kirja on ostettu Pariisin Disneylandista. Yksi lapsuuden matkahaaveistani oli Afrikka ja nimenomaan luonnon takia. En ole vieläkään sinne asti päässyt ja tuskin olen lähdössäkään, kun sinne vaatisi pitkät lennot ja eläinturismi on vähän kyseenalaista. Kotimaassa Retkipaikka.fi esittelee kaikkia kivoja luontoretkikohteita.

Toinen valintani on Notre Damen kellonsoittaja. Kirjan löysin joskus kirppikseltä. Olen käynyt itse Pariisin Notre Damessa, johon kirjan tapahtumat sijoittuvat ja tykkäsin kirkosta tosi paljon. Tykkään käydä oikeillakin matkoilla kirkoissa arkkitehtuurin takia, tilaisuuksissa käyn ehkä pari kertaa vuodessa. Suomessa Tiekirkot.fi esittelee kesäisin auki olevia kirkkoja.

Näitä vastaavia A4-kokoisia kirjoja eri Disneyn animaatioista mulla on kerättynä vino pino, mutta tuskin olen erikseen kuvaamassa jokaista tänne.