Anastasia

Anastasia on 20th Century Foxin animaatio vuodelta 1997. Kävin katsomassa sen elokuvateatterissa silloin heti uutena ja nyt katsoin sen ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun olin ensin säästellyt DVD:tä vuoden verran.

Tämä oli mulle aikanaan sen verran iso juttu, että haluan elokuvan täällä esitellä, vaikka se ei olekaan Disneyn tekemä. Tarina kertoo Venäjän viimeisen tsaariperheen tyttärestä Anastasiasta, joka etsii perhettään ja jota jahtaa myös seonnut Rasputin. Mulla oli lapsena joku fiksaatio muutenkin kyseiseen aiheeseen ja uskoin ihan tosissaan johonkin salaliittoteorioihinkin.

Ihana katsoa pitkästä aikaa tällaista 2D-animaatiota! Kaikki viime aikoina katsomani ovat olleet  2000-luvun puolella tehtyjä, joissa on erilainen animaatiotekniikka. Eihän tämäkään toki sitä ihan perinteistä ollut, mutta kumminkin sitä 90-luvun tyyliä mitä Disneykin tuolloin harrasti. Taustat tässä oli tosi maalauksellisia, mutta muuten aina välillä tuntui, ettei tässä pärjätty Disneylle (varsinkaan ihmishahmojen osalta).

Noin muuten kyllä muistin taas miksi tästä tykkäsin ja tavallaan tykkäsin edelleenkin, vaikka tuskin tätä säästän DVD:nä omaan hyllyyn. Rasputin oli yhtä kamala kuin miltä se aiemminkin tuntui. Nyt kiinnitin huomiota enempi musiikkeihin: kappaleet oli tosi hyviä sellaisenaankin, lisäksi ne sopi hyvin tarinaan ja esityskohtiin.

Anastasia-nimisiä animaatioita on tämän lisäksi tehty muitakin, mutta en ole yhtään niistä nähnyt.

Mainokset

Eurooppalaisia animaatioita

Totesin tässä jossain vaiheessa, että olen aika ulkona eurooppalaisista animaatioista, niin siksi niitä piti sitten puoliväkisin kaivella jostain. Tässä vinkkaan sitten muutaman erilaisen, mutta mikään kattava lista tämän ei siis ole tarkoitus olla.

Viiru ja Pesonen joulupuuhissa (Pettson & Findus – Tomtemaskinen 2005, ilmeisesti Tanskassa tehty)

Viirusta ja Pesosesta on tehty useampia animaatioita vuosien varrella. Parhaiten ne sopii pienille lapsille, sellaisille jotka kuitenkin jo jaksaa täysmittaisia elokuvia katsoa. Itse katsoin tämän pari vuotta sitten ruotsinkielisenä versiona enkä jaksanut inspiroitua kovinkaan paljoa. Tykkään kyllä kirjoista ja tämä oli tosi lähellä sitä maailmaa, mutta silti jotain tuntui puuttuvan. Uppoaa varmaan paremmin kohderyhmälle.

Muita pienille lapsille sopivia eurooppalaisia animaatioita: Viiru ja Pesonen, Bamse, Nukkumatti, Muumit (nukkeanimaatiot), Myyrä

Savannijengi (Animals United 2001, Saksa)

Eri puolilla maailmaa ihminen tuhoaa ympäristöä eikä välitä eläimistä. Elokuvassa seurataan ongelmia savannilla (ja vähän muuallakin), joihin sitten eläimet joutuvat puuttumaan itse. Toiminnallisia eläinelokuvia mielellään katsoville tämä on kyllä suosituksen arvoinen valinta.  Olen itse nähnyt tämän muutaman kerran ja tykkään kyllä. Osa hahmoista on hauskempia tai muuten onnistuneempia kuin toiset, maisemat on hienon visuaalisia. Paikoitellen ympäristöteema oli kyllä vähän niillä rajoilla, että oliko se liikaa vai ei. Toisaalta kyllä asiaa voisi käsitellä enemmänkin (lasten)elokuvissa.

Euroopassa tehtyjä ”koko perheen animaatioita”: Peppi Pitkätossu, Katto-Kassinen, Apua olen kala, Rölli, Pekka Töpöhäntä

Wallace & Gromit – Kanin kirous (Wallace & Gromit: The Curse of the Were-Rabbit 2005, Iso-Britannia)

Wallace ja Gromit on vaha-animaatio ja tämä oli eka pitkä elokuva parivaljakon seikkailuista.  Elokuva kertoo pääasiassa vihanneksista ja kaneista, oli aika hauska tarina. Jotenkin tällainen huumori kolahtaa ja tykkään myös animaation visuaalisesta tyylistä. Kävin katsomassa tämän aikanaan leffassa uutena ja tykkäsin jo silloin.

Ei ihan pienten lasten animaatioita: Nikke Knatterton, Kananlento, Itse valtiaat, Bellevillen kolmoset

5x animaatio

Tässä listauksena viisi viimeksi katsomaani animaatioelokuvaa, jotka ovat jonkun muun kuin Disneyn tekemiä.

Kätkijät (Studio Ghibli 2012)

Animeen olen tutustunut todella vähän, vaikka mangaa luenkin säännöllisesti. Useimmin olen katsonut Studio Ghiblin elokuvia ja niistä on vielä muutama näkemättä. Kätkijät kertoo mini-ihmisten perheestä, jotka elävät yleensä salassa normaaleilta ihmisiltä. Elokuva oli visuaalisesti tosi kivan näköinen ja tykkäsinen maisemista. Taustana olevan kirjan olen lukenut joskus vuosia sitten lapsena enkä tykännyt, elokuvasta taas tykkäsin. Tai ehkä sitä kirjaa voisi nyt kokeilla uudestaan, jos kerran elokuvakin oli näin kiva.

 

Hotel Transylvania 2 (Columbia Pictures 2015)

En pidä kauhuelokuvista ja aika harvaakseen mistään, jossa esiintyy vampyyrejä tai jotain vastaavia kauhuelementtejä. Siksi se on vähän jännä, miksi tykkäsin tästä elokuvasta, koska tässä on kuitenkin pääosassa vampyyriperhe ja muitakin vastaavia hirviöitä. Tai ehkä se on vaan sitä, että elokuva oli riittävän komediahenkinen. Ekan osankin olen nähnyt ja kolmas osa on tulossa tänä vuonna, tämän hetken fiiliksen mukaan haluaisin nähdä senkin.

 

The Simpsons Movie (20th Century Fox 2007)

Simpsonit on yksi mun pitkäaikaisista suosikeista tv-animaatioista. Tämän samoista hahmoista tehdyn elokuvan olen nähnyt jo monta kertaa eikä vaikuta siltä, että kyllästyisin ihan vielä. Ympäristöteema on yleisellä tasolla ehkä vähän loppuun käytetty, mutta silti se toimii tässä. Tavallaan perheen seikkailut toimii kyllä pitkänäkin elokuvana, vaikka onhan tämä erilainen fiilikseltään kuin ne lyhyet pätkät. Nyt itse asiassa jo kaipailisin vähäsen jatko-osaa tälle….

 

 

Horton (Blue Sky Studios 2008)

Elokuvan idea on aika virkistävän poikkeuksellinen: elefantti löytää, että pölyhiukkasessa asuu jotain minityyppejä ja kukaan viidakossa ei tietenkään usko. Taustalla tässä on vanha Dr. Seussin lastenkirja, jota en ole koskaan lukenut (enkä mitään muutakaan samalta kirjailijalta) – täytyy joskus kokeilla. Elokuva on kestänyt jo useamman katsomiskerran, vaikkei tämä paras ikinä olekaan, niin ehkä juuri tuon tarinan takia tätä jaksaa katsoa uudestaan.

 

 

Sammyn suuri seikkailu (nWave Pictures 2010)

Siis tämä on ollut ikuisuuden katsomislistalla! Löysin dvd:n kirppikseltä äskettäin, niin pääsin vasta nyt asiaan. Itse tarinahan tässä ei ole kovin kummoinen: elokuva kertoo kilpikonnien arkielämästä (nimestä huolimatta tarina ei nyt ihan hirveän seikkailullinen ole). Tykkäsin elokuvasta, koska tykkään kilpikonnista ja meriaiheisista animaatioista. Tajusin muuten vasta jälkikäteen, että tämähän on eurooppalaista tekoa – kiva törmätä tällein yllättäen vaihteeksi johonkin ei-niin-valtavirtaiseen tuotantoon.