Pussilakanasta räteiksi

Mä olen viettänyt viime aikoina ehkä vähän liikaakin aikaa erilaisissa kierrätys- ja ekoaiheisissa ryhmissä, keskusteluissa ja blogeissa, joista sitten tarttuu kaikenlaisia villejä ideoita. Tämänkertainen ajatus oli tehdä rättejä lakanasta. Osallistun tällä postauksella käsityöbloggaajien käsityön teemavuoteen, jossa helmikuun postausaiheena oli kodin kestot.

Omat hajoilemaan alkaneet pussilakanat oli jo viety tekstiilikierrätykseen enkä käytössä olleista halunnut yhtään uhrata tähän tarkoitukseen, niin kävin hankkimassa Kierrätyskeskuksesta lasten kokoa (n. 100 x 150 cm) olevan Nalle Puh -pussilakanan. Tämä oli suht hyväkuntoinen ja kummallakin puolella oli erilainen kuva. Tästä tuli 8 isompaa ja 16 pienempää rättiä.

Idea tässä siis on välttää uuden ostamista, muovia ja kertakäyttöisiä roskiin meneviä juttuja. Tällaiset rätit voi siis heittää pesukoneeseen muun pyykin sekaan ja käyttöikä niillä on pidempi kuin kaupan perusräteillä. Toki tässäkin olisi ollut parempi, jos materiaali olisi  löytynyt jo valmiiksi kotoa, muttei siis sattunut olemaan sopivaa ja halusin hienomman kuosin, mutta ainakaan ei tarvinnut ostaa kaupasta uusia muovirättejä. Imukyky olisi toki parempi esim. trikoovaatteista tai pyyhkeistä tehdyillä räteillä, mutta keittiössä ja satunnaisessa siivouskäytössä nämä on mulle ok. Koska tein kahta kokoa, niin pienemmistä osa tulee olemaan servettien tai talouspaperien korvikkeena, koska noita en osta paperisena koskaan, vaikka tarvetta olisi kuitenkin ehkä se muutama kerta vuodessa.

Silppusin pussilakanan sopivankokoisiksi paloiksi ja vedin saumurilla reunat siisteiksi. En itse omista saumuria, mutta tämän saa kätevästi tehtyä ainakin Helsingin seudulla muutamassa kirjastossa. Lakanakangas kannattaa ommella reunoista, koska muuten se lähtee purkautumaan helposti ja samaa rättiä pystyy käyttämään pidempään ommeltuna.

Mutta jee, nyt mulla on Disney-siivousrättejä. 😀

Advertisement

Mikki-kassi

Ostin taannoin Pelastusarmeijan kirppikseltä Mikki-aiheisen T-paidan eurolla, joka näytti olleen alunperin Primarkista hankittu. Kyllä se ihan oikeassa käytössäkin oli jonkin aikaa, mutta organisoin taas vaatekaappiani ja tämä oli sitten yksi niistä, joille piti keksiä jotain muuta. Tässä tapauksessa mulla oli tarvetta enempi uudelle kangaskassille, niin tekaisin paidasta sellaisen. Hihat pois, kaula-aukkoa suuremmaksi ja pohja umpeen, kaikkien reunojen ompelu saumurilla. (Pohjan voi ommella normiompelukoneellakin tai netissä oli jotain solmimisohjeita myös.) Parasta näissä t-paitakasseissa on se, että ne voi heittää normipyykin sekaan pesukoneeseen, kun muuten olen onnistunut kutistamaan sellaisia normaaleja kangaskasseja. Toisaalta näissä ei voi sitten mitään hirveän painavaa kantaa materiaalista johtuen, mutta mulla ainakin on erilaisia kasseja erilaisiin käyttötarkoituksiin. (Takana oleva tre kronor -kassi lähti kaverille ja toinen vastaava jäi itselle.)

Kukkapurkit

Sanle kirjoitti taannoin omista kukkaistutuksistaan. Itsellä ei tuntunut olevan mitään sopivaa Disney-aiheista mukia tähän tarkoitukseen uhrattavaksi, niin piti keksiä jotain muuta. Joku kerta Kierrätyskeskuksessa käydessä sitten osui vastaan kaksi Nalle Puh -aiheista metallista kynäpurkkia, jossa sivuilla on kuvattu eri vuodenaikoja. Metalli ei nyt ole paras mahdollinen materiaali kukkapurkiksi, mutta ne sai nyt kelvata tähän tarkoitukseen ja ainakin ne pystyy kierrättämään, jos sisus menee huonoon kuntoon tai koko purkki ruostuu puhki. Kasveiksi valitsin Plantagenin minikasvien valikoimasta yhden mehikasvin ja toisen, jonka olen ostanut kirpputorilta.

edit: Jälkikäteen totean, ettei ollut hyvä idea. Noi purkit vuotivat, vaikka toisaalta se on hyvä ettei vedet jää seisomaan pohjalle. Onnistuin kuitenkin tappamaan molemmat kasvit muutaman kuukauden päästä enkä tiedä kastelinko niitä liikaa vai oliko mullalla tai purkeilla jotain vaikutusta asiaan.

Hama-helmi-taiteilua

Harrastin muutama vuosi sitten innoissani Hama-helmien kanssa puuhastelua. Sitten se vähän jäi, mutta helmet on edelleen tallessa. Siivoillessani löysin myös niitä valmiita tekeleitä ja oli pakko kuvata noi kaksi tänne: Aristokattien Marie ja Leijonakuninkaan Zazu. Zazusta taitaa tulla rintaneula, kunhan löydän ensin ne kiinnitysjutut. Kumpikaan malli ei ole mun oma, muistelen löytäneeni ne Flickristä jonkun toisen tekemänä (joka tuskin oli kumpaakaan suunnitellut). Täytyy googlata, että jos löytyisi joku muu kiva Disney-aiheinen malli, että voisin ottaa helmet taas käyttöön.