Edelleen Maija Poppasen paluu

Pakko postata uudestaan samasta aiheesta kun en kestä. (Edellinen postaus täällä.)

Kävin siis katsomassa uudestaan Maija Poppasen paluun, tällä kertaa originaaliversiona. Nyt kahden kerran jälkeen olen enempi fani kuin vielä ensimmäisellä kerralla.

Edellisessä postauksessa en tullut maininneeksi, että lapsinäyttelijät oli tosi saman oloisia kuin vanhan elokuvan lapset. Nyt tässä yhteydessä täytyy myös kehua roolisuorituksista sen verran, että lyhdynsytyttäjä Jaakko/Jack (Lin-Manuel Miranda) oli ihan paras koko porukasta.

Elokuvan paras pätkä oli (edelleen) ihmisiä ja perinteistä animaatiota yhdistänyt Royal Doulton Music Hall -pätkä. Se tuntui olevan pidempi kuin edellisen elokuvan yhdistelmäkohta (en tarkistanut pitääkö tämä paikkansa) ja musiikkinumero oli ehdottomasti koko elokuvan paras. (Youtube tarjoaa kappaleen ääniversion, ei klippiä elokuvasta.)

Useampi musiikkikappaleista toimi paremmin englanniksi kuin suomeksi, mutta silti osa oli edelleen turhan irrallisia tai ei oikein muuten sopineet kyseiseen kohtaan.

Tää on kyllä joka tapauksessa melkein ”practically perfect in every way” -elokuva.

Maija Poppasen paluu

Ah, tätä on odotettu innolla ja kauhulla – Maija Poppasen paluuta. Kävin katsomassa kyseisen elokuvan heti joulupäivänä, tosin dubattuna versiona kun seuralaisen aikatauluihin sen esitykset natsasi paremmin.

Tässä sitten ne kootut huomiot (ei oikeastaan taida spoilata):

  • Emily Blunt oli melkein yhtä hyvä kuin Julie Andrews, mutta ei silti kuitenkaan
  • oli kiva löytää tästä samoja tavaroita, vitsejä ja tarinallisia elementtejä kuin aiemmassakin elokuvassa
  • puujalkavitsiä ei kerrottu kokonaan!!
  • musiikkinumerot oli aika päälleliimattuja
  • suomitekstit musiikeissa ei juurikaan toimineet eikä yksikään tuntunut yhtä hyvältä kuin aiemmat kappaleet (tosin epäilen toimivuutta alkuperäisversiossakin)
  • piirrosanimaatiota yhdistäneestä kohdasta tykkäsin (pingviinit oli sielläkin!!)
  • nokikolarit vaihdettu lyhdynsytyttäjiin, mutta se ei oikeastaan ollut ongelma ja tanssinumerokin toimi samalla lailla
  • siellä oli Dick van Dyke pankissa töissä!!

Mä taidan kyllä käydä vielä siellä originaaliversiossakin tarkistamassa miten laulut toimii englanniksi. (EDIT: jatkopostaus toisen katsomiskerran jälkeen täällä.

Joulu

20181220_064524

En ole enää niin jouluihminen kuin joskus nuorempana, mutta silti innostun aina välillä fiilistelemään kaikkea aiheeseen liittyvää. Nytkin olin innoissani, kun löysin kirpputorilta samalla kertaa peräti kaksi Disney-aiheista joulujuttua.

Ensimmäinen oli pieni pussillinen pahvisia Ankkalinna-hahmoja. Vaikutti siltä, etteivät nämä ole ihan viime vuosina valmistettuja. Alun perin nämä on varmaan tarkoitettu joulukuuseen tai vastaavaan ripustettavaksi? Mulla ei kuitenkaan sellaista ole, niin nämä varmaan päätyy jatkojalostettavaksi eli joulukorteiksi tai joksikin muuksi koristeiksi.

Toinen oli ruotsinkielinen Aku Ankan taskukirja, johon on koottu jouluaiheisia tarinoita. Näitä on ainakin takavuosina ilmestynyt siellä päin suunnilleen joka vuosi. Taskareista tykkään kyllä muutenkin, mutten osta niitä silti kovin usein kirppiksiltäkään – ainoastaan nämä ruotsinkieliset tulee napattua mukaan joka kerta.

HYVÄÄ JOULUA!

Lukumatkalla

20181207_063456

Lentolakko ja LitAdvisor haastoivat vaihtamaan yhden lomalennon lukumatkaan.

Blogin teeman huomioiden valitsin esittelyyn kaksi Disney-kirjaa, joiden taustalla olevat elokuvat käyvät yhtä hyvin virtuaalimatkailuun.

Ensimmäinen valintani on Leijonakuningas. Kirja on ostettu Pariisin Disneylandista. Yksi lapsuuden matkahaaveistani oli Afrikka ja nimenomaan luonnon takia. En ole vieläkään sinne asti päässyt ja tuskin olen lähdössäkään, kun sinne vaatisi pitkät lennot ja eläinturismi on vähän kyseenalaista. Kotimaassa Retkipaikka.fi esittelee kaikkia kivoja luontoretkikohteita.

Toinen valintani on Notre Damen kellonsoittaja. Kirjan löysin joskus kirppikseltä. Olen käynyt itse Pariisin Notre Damessa, johon kirjan tapahtumat sijoittuvat ja tykkäsin kirkosta tosi paljon. Tykkään käydä oikeillakin matkoilla kirkoissa arkkitehtuurin takia, tilaisuuksissa käyn ehkä pari kertaa vuodessa. Suomessa Tiekirkot.fi esittelee kesäisin auki olevia kirkkoja.

Näitä vastaavia A4-kokoisia kirjoja eri Disneyn animaatioista mulla on kerättynä vino pino, mutta tuskin olen erikseen kuvaamassa jokaista tänne.

Maija Poppanen

20181206_164926

Tämä on teksti, jota en meinannut pystyä kirjoittamaan, koska kyseinen elokuva on mulle niin tärkeä ja on niin vaikea saada sanoiksi mitä mielessä liikkuu.

Disneyn live action -klassikko Maija Poppanen vuodelta 1964 on ollut mulle jostain teinivuosista lähtien yksi niistä turvaelokuvista, joihin palaan vuodesta toiseen uudestaan. Edellisestä katsomiskerrasta oli silti jo hetki aikaa, kun keväällä tuli katsottua tämä ja Saving Mr. Banks peräkkäin. Tämä piti tehdä just nyt, koska elokuvalle tulee jatko-osa ensi-iltaan joulun aikaan.

Saving Mr. Banks on vuodelta 2013 ja kertoo varsinaisen Maija Poppasen tekemisestä ja kirjailija P. L. Traversin taustoista. Walt Disneyn piti pehmitellä kirjailijaa vuosia ennen kuin sai luvan kirjan filmatisointiin. Mä muistan, etten itkenyt ennen elokuvissa ikinä, mutta aikanaan tämä onnistui avaamaan itkuhanat ja sen jälkeen sitä on tapahtunut useammin. Varsinkin alkuperäisen Maijan ensi-illan kohta elokuvassa oli tällä toisellakin katsomiskerralla edelleen sellainen, että mulla valuu kyyneleet täysillä. Mä olen tosi iloinen, että elokuva saatiin tehtyä ja siitä tuli sellainen kuin tuli. Kirjailija pelkäsi kirja-Maijan pilaamista, mä taas pelkään, että mun elokuva-Maija pilataan sillä jatko-osalla. (Trailerin perusteella vaikuttaa, että saatan pelätä turhaan.)

Mä olen lukenut kirjat viimeksi lapsena ehkä kahteen kertaan ja pidin silloin niitä hivenen tylsinä. Kirjojen Maija oli mun mielestä niin itseään täynnä ja ärsyttävä. Nyt kuitenkin leffojen katsomisen jälkeen tuli sellainen olo, että haluan antaa alkuperäiselle Maijalle uuden mahdollisuuden ja pistin Adlibriksestä tilaukseen version, jossa on kaikki neljä osaa yhtenä kirjana. Olen kirjaa lukenut pienissä erissä kesän ja syksyn aikana. Tuhat sivua Maija Poppasta on kyllä hivenen puuduttava kokemus. Muistin nyt paremmin, miksen näistä kirjoista ollut niin innoissani lapsenakaan. Tässä oli liikaa sellaista ns. iltasatumateriaalia esimerkiksi kuninkaan luona vierailevasta lehmästä ja muista vastaavista ilman, että Banksin lapset olisivat mitenkään mukana. Jossain kolmannen kirjan kohdalla alkoi tökkiä nekin satuelementit, missä lapset oli otettu mukaan. Kirja varmaan jää vielä toistaiseksi omaan hyllyyn, mutta meinasin kokeilla P. L. Traversin muita kirjoja vielä tämän lisäksi.

Mikki-kassi

20181128_151653

Ostin taannoin Pelastusarmeijan kirppikseltä Mikki-aiheisen T-paidan eurolla, joka näytti olleen alunperin Primarkista hankittu. Kyllä se ihan oikeassa käytössäkin oli jonkin aikaa, mutta organisoin taas vaatekaappiani ja tämä oli sitten yksi niistä, joille piti keksiä jotain muuta. Tässä tapauksessa mulla oli tarvetta enempi uudelle kangaskassille, niin tekaisin paidasta sellaisen. Hihat pois, kaula-aukkoa suuremmaksi ja pohja umpeen, kaikkien reunojen ompelu saumurilla. (Pohjan voi ommella normiompelukoneellakin tai netissä oli jotain solmimisohjeita myös.) Parasta näissä t-paitakasseissa on se, että ne voi heittää normipyykin sekaan pesukoneeseen, kun muuten olen onnistunut kutistamaan sellaisia normaaleja kangaskasseja. Toisaalta näissä ei voi sitten mitään hirveän painavaa kantaa materiaalista johtuen, mutta mulla ainakin on erilaisia kasseja erilaisiin käyttötarkoituksiin. (Takana oleva tre kronor -kassi lähti kaverille ja toinen vastaava jäi itselle.)

Kukkapurkit

20181024_073330

Sanle kirjoitti taannoin omista kukkaistutuksistaan. Itsellä ei tuntunut olevan mitään sopivaa Disney-aiheista mukia tähän tarkoitukseen uhrattavaksi, niin piti keksiä jotain muuta. Joku kerta Kierrätyskeskuksessa käydessä sitten osui vastaan kaksi Nalle Puh -aiheista metallista kynäpurkkia, jossa sivuilla on kuvattu eri vuodenaikoja. Metalli ei nyt ole paras mahdollinen materiaali kukkapurkiksi, mutta ne sai nyt kelvata tähän tarkoitukseen ja ainakin ne pystyy kierrättämään, jos sisus menee huonoon kuntoon tai koko purkki ruostuu puhki. Kasveiksi valitsin Plantagenin minikasvien valikoimasta yhden mehikasvin ja toisen, jonka olen ostanut kirpputorilta.

Pisteestä pisteeseen -kirjat

20181023_203302

Tilasin Adlibrikseltä kaksi Disneyn pisteestä pisteeseen -kirjaa. Toisessa on prinsessa-aiheisia noin tuhannen pisteen kuvia ja toisessa eläimiä, joissa on vähän vähempi pisteitä. Molemmissa on satakunta sivua tehtäviä.

Tykkäsin pistetehtävistä jo lapsena. Luksusta, kun niitä on nyt joitakin vuosia saanut myös aikuisille tarkoitettuja, jotka on isompia ja joissa on enempi pisteitä. Yhtään en vielä näistä kahdesta kerinnyt tehdä, mutta näin ensi alkuun näytti, että isommat sivut olisi olleet hyvä juttu, kun varsinkin prinsessakuvat näytti vaativan aikamoista tihrustamista.

Adlibriksellä olisi ollut tarjolla myös joitakin Disneyn aikuisten värityskirjoja. En ole kuitenkaan värittänyt juuri ollenkaan viimeiseen pariin vuoteen ja olen muutenkin tosi tarkka kuvien kanssa (joita netissä ei pääse pläräämään), niin vastustin mielihalujani ja tilasin vain nämä pistekirjat.

Jos joku on näistä tehtäväkirjoista kiinnostunut enempi, niin mä olen tykännyt Thomas Pavitten tekemistä pistekirjoista, joissa on eri teemoja ja tuhannen pisteen kuvia. Niitäkin saa Adlibrikseltä.

Frozen-kassi

20181018_220008

Uusin Disney-löytö! Kävin Kierrätyskeskuksessa ostoksilla ex tempore ja en ollut taaskaan muistanut ottaa varakassia mukaan. Tuolla Espoossa on kuitenkin onneksi kassojen vieressä 50 sentin hintaisten kesto-ostoskassien teline. Tällä kertaa siellä sattui olemaan yksi Frozen-aiheinen ja pakkohan oli sitten valita juuri se, vaikken ole nähnyt vieläkään elokuvasta muuta kuin alun. Mietin vielä, että antaisinko tämän yhdelle tutulle pikkufanille, mutta todennäköisesti tämä tulee kuitenkin jäämään omaan käyttöön, koska kassit on kuitenkin kulutustavaraa. Vitsit mä rupean varmaan kulkemaan tämän kanssa töihin tai johonkin, koska mulla on kuitenkin aina hirveä määrä tavaraa mukana ja nyt syksylllä märkänä vuodenaikana tällainen muovisempi kassi on muutenkin kätevämpi kuin ne kankaiset.

Prinsessa-kertakäyttöastioita

Okei, seuraavaksi mä olen varmaan siinä pisteessä, että kirjoitan jostain vessapaperista. Mutta tällä kertaa halusin kuitenkin esitellä hankkimiani Disneyn prinsessa-aiheisia kertakäyttöastioita. Ostin Citymarketista paketit lautasia, mukeja ja pillejä (ei kuvassa). Cars-aiheisiakin olisi ollut, mutta nämä prinsessat tuntui kivemmalta just nyt.

20181012_064210

Meinasin eka selittää jotain, että nämä on sitä kaipaamaani arjen luksusta, mutta ei ehkä nyt ihan kuitenkaan. Välillä on kuitenkin jonkunlaista tarvetta pienille erikoisjutuille, jotka tuo hyvää mieltä ja ja tällä kertaa nämä oli sitä. Eka reaktio oli, että nyt tuhoan planeetan ostamalla kertakäyttöisiä juttuja, mutta pakkoko on esim. heittää lautasta roskiin vielä yksien voileipien jälkeen.